Olet täällä

Etusivu

Konetärinästä aiheutuneet haitat.

Konetärinästä aiheutuneet altistukset ovat vihdoinkin myös Suomessa saamassa asian kuuluvan huomion. Työkaluverkostomme Ruotsin edustaja toimi aktiivisesti asian puitteissa osittain Nitto Kohkin toimeksiannosta jo 1990 luvun alussa luokittamalla Ruotsin teknillisellä tutkimuslaitoksella Nitto koneiden tärinätasoa. Tämä johtui toisaalta Nitto Kohkin halusta vertailla jatkuvasti tuotteensa alan toisen vahvan toimijan Atlas Copcon nähden ja toisaalta jo silloin ruotsin viranomaisten asettamiin vaatimuksiin koneiden tärinäluokituksesta. Järjestelmä kutsuttiin nimeltään P-merkintä järjestelmä. Nykyinen uudistuneen  CE- luokitusmerkintä pohjautuu hyvin pitkälle Ruotsin silloiseen kehitettyyn laskenta perusteeseen.

Kysymys on siitä kuinka pitkä tulisi päivittäinen työrupeama esim. työkoneen kanssa olla jos kyseessä oleva koneen tärinäluokka on x ilman että voidaan olettaa että pitkäajan altistuksen takia vahinkoa syntyy tietyn ajan sisällä joka olisi esteenä työuran jatkolle.

Seuraava tarkastelu tulisi huomioida.

  • Osa markkinoiden  koneista ei alunperinkään ole suunniteltu ammattikäyttöön vaan satunaiseen harrastekäyttöön ja siihen riittävän hyviä. Näiltä ei luonnollisestikaan voi odottaa alhaista tärinäluokkaa eikä ne ole sopivia ammattikäyttöön.
  • Järjestelmä ei voida pitää riskittömänä vaan ohjeellisena. Toiset konerakentajat suorittavat kenties mittaukset itse löysähköllä  suhtautumisella toiset taas käyttävät ulkopuolisia kuten Nitto-Kohki joka suorittaa testaukset Saksassa ja selkeällä varmuuskertoimella.
  • Yleensä mittaukset tehdään uusissa koneissa. Koneet kuitenkin kuluu ja osa koneista saattavat täristä aivan eri tasolla jo muutaman kuukauden päästä. Kaikkien koneiden osalta tulisikin useammin tarkastaa huoltotarvetta työturvallisuutta huomioiden eikä yksistään puuttuvan tehon vuoksi.
  • Työkalut joita koneessa käytetään saattavat vaikuttaa huomattavasti tärinätasoon. Kulmahiomakoneissa toiset heikot hiomalaikat saattavat esim. aiheuttaa aivan eri tärinää kun toinen laatulaikka.
  • Altistus tärinään vaikuttaa työnantajan kustannuksiin merkittävästi. Ensimmäiset vuodet lähinnä siten että työtahti heikkenee kuten usein myös työn laatu. Seuraavaksi on tulossa töistä poissaolot. Pitkäajan altistukseen joutunut työntekijän sairaspäivät ei mitata myöhemmässä vaiheessa 1-2 pv. vaan usein joudutaan esim. tulehduksissa 2-3 vko. kuntoutukseen.
  • Tärinän vaikutus kannattaa huomioida työvaiheita suunnitellessa ja koneita hankkiessa. Tarkastelussa tulee huomioida mahdolliset yhteisvaikutukset, työn jaksotukset ja myös koneiden paino ergonomia ja melutasoa. 
  • Alhainen tärinätaso kertoo lähinnä hyvin rakennetusta koneesta missä laadukkaat osat. Myös riittävä teho on välttämätöntä koska usein kone tärisee ellei koneesta saa riittävää tehoa suhteessa siihen työkaluun mitä koneessa käytetään.
  • Jos yrityksenne on hyllytyssopimuksen tehnyt ja siihen on sisälletty koneita teidän tulisi tarkastella koneiden osalta näkökulmaa tässä käsitellyn asian tiimoilta. Valitettavasti usein aivan muut perustelut ovat päällimmäisenä. Tästä on jo aivan liian monta esimerkkiä.
  • Yleisesti ottaen voidaan myös odottaa hyvin rakennetun tärinättömän koneen elinkaaren paljon pitemmäksi, luonnollisesti myös sitä käyttävän työntekijän.        

Linkki Valtioneuvoston asetus tärinästä aiheutuvilta vaaroilta 48/2005:

 

Käyttäjän Bernhard kuva